Huh huh. Vaikka eilen ennakoin tapaamisen yliopistolla, niin kuitenkin menimme ristiin Mr. Ogawan kanssa. Puhaltelin hermostuksen pois ja tartuin hetkeen. Kysyin lähellä olevilta ihmisiltä terveystieteiden yliopistoalueen sijaintia (kohtauspaikkamme oli läheinen metroasema). Sitten meni ihan hulvattomaksi. Nainen, jolta pyysin apua, kysyi olinko jalan ja kun myönsin, niin hän vei minut perheensä autolle ja niin kierrettiin koko yliopistoalue. He hoitelivat kyselyt turvamiesten kanssa. Varsinaisia japanilaisia enkeleitä!
Yliopistolla professori Futaki odotteli teen ja kauniiden riisileivonnaisten kanssa ja päivä lähti mukavasti käyntiin ja jatkui ennakkoon sovitusti. Sain myös osallistua 5-vuotiaan Toshin SI-kuntoukseen. Meillä oli hauskaa: konttailimme mm. eräänlaisessa muovisylinterissä.
Kioton Yliopistollisen keskussairaalan kuntoutustoimintoja pääsin tutkailemaan toimintaterapeutti Kanae Matsusiman johdolla, sovitun vierailuaikataulun mukaisesti. Makoisan lounaan jälkeen kiipeiltiin sairaalarakennuksen kerroksiin, joissa ei saanut kuvata.